Saako netistä löydettyjä kuvia käyttää kotisivuilla?

Netissä näkyvä kuva ei ole vapaasti käytettävissä

Tekijänoikeuslain 1 § antaa tekijänoikeuden sille, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, ja luettelee teosten joukossa erikseen valokuvateoksen. Teokseksi katsotaan kuva, joka on tekijänsä omaperäinen luomus. Lain 43 §:n mukaan tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta.

Suojan saa myös tavallinen kuva, joka ei ole teos. Lain 49 a §:n mukaan valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, ja oikeus on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Käytännössä siis lähes kaikki netistä löytyvät kuvat ovat jonkun omistamia, eikä se riipu kuvan laadusta.

Tekijänoikeustietoa kokoava tekijanoikeus.fi sanoo asian suoraan: kuvia ei saa laittaa internetiin ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa. Sivusto muistuttaa myös, että lupa käyttää kuvaa yhdessä paikassa ei anna oikeutta käyttää sitä muualla. Kuvahaku ei siis ole kuvapankki, eikä kuvaajan nimen mainitseminen korvaa lupaa.

Laki sallii kuvan siteeraamisen esimerkiksi arvostelussa tai tieteellisessä esityksessä, kun kuvalla on yhteys tekstiin. Saman lähteen mukaan kuvituksen kerääminen ei kuitenkaan onnistu sitaattioikeuteen vetoamalla, joten yrityksen sivun kuvitus tarvitsee aina luvan. Tekijänoikeuslain 57 §:n mukaan teoksen lainvastainen käyttäjä on velvollinen maksamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen, ja tahallisesta tai tuottamuksellisesta käytöstä on lisäksi korvattava muu vahinko.

Lue kuvapankin lisenssi, älä oleta

Kuvapankki on helpoin laillinen lähde, mutta ilmaiseksi ladattava kuva ei tarkoita, että kaikki käyttö olisi sallittua. Jokaisella kuvapankilla on oma lisenssinsä, ja se kannattaa lukea kerran kunnolla.

Esimerkiksi Unsplashin lisenssi sallii kuvien lataamisen, muokkaamisen ja käyttämisen maksutta myös kaupallisesti, eikä kuvaajan nimeä tarvitse mainita, vaikka sitä toivotaan. Kiellettyä on myydä kuvia ilman merkittävää muokkausta sekä koota Unsplashin kuvista vastaava tai kilpaileva palvelu. Saman palvelun maksulliset Unsplash+ -kuvat ovat erillisen lisenssin alaisia ja vaativat tilauksen. Ne tunnistaa kuvan osoitteesta, joka alkaa plus.unsplash.com/premium_photo, kun ilmaisen kuvan osoite alkaa images.unsplash.com/photo.

Maksullisissa kuvapankeissa lisenssejä on usein useita tasoja. Tarkista ainakin, saako kuvaa käyttää kaupallisesti ja mainonnassa ja koskeeko lisenssi vain yhtä käyttäjää tai yritystä. Tallenna lisenssin ehdot, kuvan osoite ja latauspäivä, jotta voit myöhemmin osoittaa, mistä kuva on peräisin.

Omat kuvat ja tilatut kuvat

Itse otetut kuvat ovat turvallisimpia, ja ne ovat usein myös parempia, koska ne näyttävät oikean työn ja oikeat ihmiset. Tästä lisää artikkelissa millaiset ovat hyvät yrityskotisivut.

Jos tilaat kuvat valokuvaajalta, oikeudet eivät siirry sinulle automaattisesti maksun mukana. Tekijanoikeus.fi:n mukaan tekijä voi luovuttaa taloudelliset oikeutensa sopimuksella kokonaan tai osittain, ja sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Sovi siis etukäteen, saako kuvia käyttää kotisivuilla, somessa ja mainonnassa ja kuinka kauan. Sovi samalla rajaamisesta ja tekstin lisäämisestä kuvan päälle, koska tekijanoikeus.fi:n mukaan teoksen muuttaminen rajaamalla tai lisäämällä siihen jotakin on lähtökohtaisesti kiellettyä ilman lupaa.

Sama koskee tavarantoimittajan tuotekuvia ja yhteistyökumppanin kuvia. Ne ovat jonkun ottamia, joten kysy lupa, vaikka kuvat olisivat valmiiksi toimittajan sivuilla.

Kun kuvissa on ihmisiä, tekijänoikeuden lisäksi ratkaisee tietosuoja

Kun kuvassa on tunnistettava ihminen, kuvaajan luvan lisäksi pitää miettiä kuvassa olevaa henkilöä. Tietosuojavaltuutetun toimiston määritelmän mukaan henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Henkilön voi tunnistaa suoraan tai välillisesti, joten myös kuva, josta ihmisen tunnistaa, on henkilötieto. Saman toimiston työelämän ohjeissa työntekijän kuva käsitellään samalla tavalla kuin nimi ja työyhteystiedot.

Työntekijöiden kuvista tietosuojavaltuutetun toimisto on antanut oman vastauksensa. Nimen, kuvan, nimikkeen ja työyhteystiedot voi julkaista työnantajan sivuilla ilman suostumusta, jos julkaiseminen on asiallisesti perusteltua ja tarpeellista työnantajan toiminnan kannalta, esimerkiksi kun työntekijän pitää olla asiakkaille tunnistettavissa. Työntekijöillä on silti oikeus tietää, mitä tarkoitusta varten heidän tietojaan on verkossa.

Asiakkaiden ja muiden ulkopuolisten kuvissa helpoin ja selkein tapa on pyytää lupa kirjallisesti ja kertoa, missä kuvaa käytetään. Kuva tyytyväisestä asiakkaasta toimii referenssinä vain, jos asiakas tietää siitä.

Fontin lisenssi kertoo, saako sitä käyttää verkossa

Fontilla on oma lisenssinsä samaan tapaan kuin ohjelmistolla, joten sama kysymys koskee myös sitä. Google Fontsin kokoelman kuvauksen mukaan suurin osa sen fonteista on julkaistu SIL Open Font License -lisenssillä, osa Apache-lisenssillä ja Ubuntu-fontit omalla lisenssillään. Open Font Licensen ylläpitäjien mukaan sen alaisia fontteja saa käyttää esimerkiksi verkkosivuilla, julisteissa ja logoissa ilman mainintaa. Lisenssin ehtojen mukaan fonttia ei saa myydä sellaisenaan.

Avoimen lisenssin fontit saa myös ladata sivuston omalta palvelimelta, jolloin kävijän selain ei hae niitä ulkopuoliselta palvelimelta. Ostetuissa fonteissa tilanne on toinen: tietokoneelle asennettavan fontin lisenssi ei välttämättä kata verkkosivuilla käyttöä, joten tarkista ehdot ennen kuin fontti viedään sivuille.

Tekoälyllä tehdyt kuvat

Tekoälyllä tehty kuva on houkutteleva vaihtoehto, koska kuvaajaa ei tarvita. Kaksi kysymystä kannattaa erottaa toisistaan: saatko käyttää kuvaa, ja saako kuvaan kukaan tekijänoikeutta.

Saatko käyttää kuvaa? Tämä riippuu palvelun käyttöehdoista, joten tarkista, sallivatko ne kaupallisen käytön. Lisäksi tuotettu kuva voi muistuttaa olemassa olevaa teosta, tuotemerkkiä tai tunnettua henkilöä. IPR University Centerin julkaiseman IPRinfon artikkelissa muistutetaan, että kokonaisen kuvan kopioiminen voi loukata tekijänoikeutta, eikä luvattomien kopioiden tekeminen muutu lailliseksi sillä, että välissä on tekoäly. Älä siis pyydä kuvaa tietyn taiteilijan tyyliin tai toisen yrityksen tuotteilla.

Saako kuvaan tekijänoikeuden? Tähän ei ole Suomessa vakiintunutta vastausta. Saman IPRinfon artikkelin mukaan tekijänoikeus on kehitetty aivan toisenlaista aikakautta varten, ja useimmissa luovuuden määritelmissä edellytetään, että tekijä on ihminen. Kirjoittajien mukaan tekoälyä ei voida tällä hetkellä pitää tekijänä. Yhdysvalloissa tekijänoikeusvirasto linjasi tammikuussa 2025 raportissaan, että pelkät kehotteet eivät nykytekniikalla tee käyttäjästä tuotoksen tekijää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että et välttämättä voi estää muita käyttämästä samaa kuvaa.

Yksi raja on selvä ilman lakipykäliäkin: älä käytä tekoälykuvaa esittämään omia tilojasi, tuotteitasi tai työntekijöitäsi, koska se antaa asiakkaalle väärän kuvan. Mihin generoidut sivut ja kuvat ylipäätään riittävät, on käsitelty artikkelissa kotisivut tekoälyllä.

Muistilista ennen julkaisua

Kun kuvat ovat luvallisia, muista myös tekniikka: kuva tallennetaan oikeaan kokoon ja nykyaikaiseen kuvamuotoon, jotta sivu latautuu nopeasti (nopeat kotisivut), ja jokaiselle kuvalle kirjoitetaan vaihtoehtoinen teksti (verkkosivujen saavutettavuus).

Näin me teemme sen

Tekemissämme kotisivuissa käytetään omia kuviasi, ja jos sinulla ei ole omia, hankimme kuvat. Näet demossa, millaisia kuvia sivuille tulee, ja voit vaihtaa ne omiisi muutoskierroksilla ennen julkaisua.

Tämä ei ole juridinen neuvo. Emme ole juristeja. Artikkeli kuvaa yleisiä periaatteita tekijänoikeuslain, tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeiden ja palvelujen lisenssiehtojen pohjalta. Jos olet saanut vaatimuksen luvattomasta kuvan käytöstä tai suunnittelet laajaa kampanjaa, kysy asiaa lakimieheltä.