Koskeeko verkkosivujen saavutettavuus sinun yritystäsi?

Mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa

Saavutettavuus ei ole erillinen ominaisuus, joka lisätään sivuston päälle. Se on joukko tavallisia toteutusratkaisuja, joista useimmat eivät näy silmällä mutta ratkaisevat sen, pystyykö osa kävijöistä käyttämään sivustoasi lainkaan. Käytännössä kyse on viidestä asiasta.

Riittävä kontrasti

Vaalea harmaa teksti valkoisella taustalla näyttää suunnittelijan näytöllä hillitulta, mutta puhelimessa ulkona se voi olla lähes lukukelvotonta. Yleisesti käytetty ohjeistus WCAG 2.1 asettaa tavallisen leipätekstin ja taustan kontrastisuhteeksi vähintään 4,5:1 ja suurikokoiselle tekstille 3:1. Suhteen voi mitata ilmaisilla kontrastityökaluilla syöttämällä kaksi värikoodia. Tämä on yleensä koko listan halvin korjaus: kyse on yhdestä värimäärittelystä.

Tekstivastineet kuville

Jokaiselle kuvalle kirjoitetaan vaihtoehtoinen teksti, joka kertoo, mitä kuvassa on. Ruudunlukijan käyttäjä kuulee sen kuvan sijaan. Sisältöä kantavalle kuvalle teksti kirjoitetaan aina, ja pelkästään koristeena olevalle kuvalle jätetään tyhjä tekstivastine, jottei ruudunlukija lue turhaa. Tavallinen virhe on kirjoittaa tekstivastineeksi tiedostonimi tai sana ”kuva”, mikä ei auta ketään.

Näppäimistökäyttö

Kaikkien toimintojen pitää olla käytettävissä ilman hiirtä. Tämän testaat itse minuutissa: avaa etusivusi ja liiku sarkainnäppäimellä eteenpäin. Näetkö koko ajan, missä kohdassa olet? Pääsetkö valikkoon, avautuuko alavalikko, pystytkö lähettämään lomakkeen? Jos kohdistus katoaa näkyvistä tai jokin elementti jää kokonaan saavuttamatta, korjattava kohta löytyi.

Selkeä rakenne

Sivun otsikot muodostavat sisällysluettelon, jonka avulla ruudunlukijan käyttäjä hyppii sivulla eteenpäin. Siksi otsikoiden pitää olla oikeita otsikoita eikä lihavoitua leipätekstiä, ja niiden pitää edetä järjestyksessä. Samaan kuuluu, että linkkiteksti kertoo, minne linkki vie. ”Lue lisää hinnoittelusta” on hyvä, ”klikkaa tästä” on huono, koska ruudunlukijalla voi selata pelkkää linkkilistaa ilman ympäröivää tekstiä.

Lomakkeiden nimilaput

Jokaisella lomakekentällä pitää olla ohjelmallisesti yhdistetty nimilappu, ei pelkkää kentän sisällä näkyvää harmaata vihjetekstiä. Vihjeteksti katoaa heti, kun käyttäjä alkaa kirjoittaa, eikä ruudunlukija välttämättä kerro sitä lainkaan. Virheilmoituksen pitää myös kertoa sanoina, mikä meni pieleen: pelkkä punainen reunus kentän ympärillä ei välity kaikille.

Ketä digipalvelulaki velvoittaa Suomessa

Saavutettavuusvaatimuksista säädetään Suomessa laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, jota kutsutaan yleisesti digipalvelulaiksi. Vaatimusten noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, ja vaatimuksista kerrotaan tarkemmin saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolla. Laki nojaa WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason vaatimuksiin, ja sen piiriin kuuluvan toimijan pitää julkaista sivustollaan saavutettavuusseloste.

Taulukko on suuntaa antava tiivistys, ei oikeudellinen tulkinta. Rajatapauksia on erityisesti silloin, kun yritys tai yhdistys tuottaa palvelua julkisella rahoituksella tai toimii viranomaisen lukuun. Jos epäilet kuuluvasi vaatimusten piiriin, tarkista asia Traficomin ohjeista tai kysy omalta juristiltasi. Kukaan verkkosivujen toteuttaja ei voi antaa sinulle sitovaa vastausta.

Entä verkkokaupat ja kuluttajapalvelut?

Digipalvelulakia laajennettiin EU:n esteettömyysdirektiivin pohjalta koskemaan myös tiettyjä kuluttajille suunnattuja palveluja. Uudet velvoitteet tulivat sovellettaviksi 28.6.2025, ja ne kohdistuvat muun muassa verkkokauppoihin, sähköisiin kirjoihin, osaan henkilöliikenteen palveluista sekä pankki- ja viestintäpalveluihin. Verkkokauppa on tässä se kohta, joka yllättää monen tavallisen yrityksen.

Palveluja koskevista velvoitteista on kuitenkin rajattu ulos mikroyritykset, joilla tarkoitetaan alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä, joiden vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään kaksi miljoonaa euroa. Jos siis pyörität pientä verkkokauppaa muutaman hengen voimin, velvoite ei todennäköisesti koske sinua, mutta jos yrityksesi kasvaa rajan yli, tilanne muuttuu. Tämäkin kannattaa tarkistaa omalla kohdalla eikä olettaa. Verkkokaupan muista vaatimuksista kerromme sivulla verkkokaupan perustaminen.

Miksi saavutettavuus kannattaa silti

Vaikka laki ei velvoittaisi, neljä syytä puhuu perusasioiden tekemisen puolesta.

Asiakaskuntasi ikääntyy. Näkö heikkenee, kädet eivät osu pieniin painikkeisiin ja pienikokoinen teksti jää lukematta. Jos asiakkaasi ovat eläkeikäisiä tai heidän omaisiaan, kontrastit ja tekstikoko vaikuttavat suoraan siihen, kuinka moni löytää puhelinnumerosi.

Yhä useampi kävijä tulee puhelimella. Puhelinkäyttö ulkona, kirkkaassa valossa, yhdellä peukalolla ja heikolla yhteydellä muistuttaa yllättävän paljon tilannetta, johon saavutettavuusohjeet on kirjoitettu. Riittävä kontrasti, isot kosketusalueet ja selkeä otsikointi auttavat kaikkia kävijöitä, eivät vain apuvälineiden käyttäjiä.

Sama työ parantaa hakukonenäkyvyyttä. Otsikkohierarkia, kuvien tekstivastineet, kuvaavat linkkitekstit ja tekstimuotoinen sisältö ovat samaan aikaan sekä saavutettavuuden että hakukoneiden vaatimuksia. Hakukone ei näe kuvaa eikä käytä hiirtä. Se on tavallaan sivustosi vaativin ruudunlukijan käyttäjä. Aiheesta lisää sivulla hakukoneoptimointi.

Neljäs syy koskee osaa yrityksistä: jos myyt julkiselle sektorille tai isoille organisaatioille, saavutettavuus voi tulla vastaan hankinnan ehdoissa, vaikka oma sivustosi ei lain piiriin kuuluisikaan.

Tarkistuslista, jonka teet itse

Nämä yhdeksän kohtaa voit käydä läpi omilta sivuiltasi puolessa tunnissa ilman erikoisosaamista.

• Lue etusivu puhelimella ulkona. Jos joudut siristämään silmiä, kontrasti tai tekstikoko on liian pieni.
• Liiku sivulla sarkainnäppäimellä. Näkyykö kohdistus koko ajan ja pääsetkö jokaiseen linkkiin ja painikkeeseen?
• Suurenna sivua selaimessa 200 prosenttiin. Pysyykö teksti luettavana vai menevätkö palstat päällekkäin?
• Tarkista kuvien tekstivastineet. Erityisesti ne kuvat, joissa on tekstiä, sillä yhteystietokuva tai hinnasto kuvana on saavutettavuuden kannalta vakavimpia virheitä.
• Katso linkkitekstit. Kertooko linkki, minne se vie, jos luet sen ilman ympärillä olevaa lausetta?
• Täytä oma yhteydenottolomakkeesi. Onko jokaisella kentällä näkyvä nimilappu, ja kerrotaanko virhe sanoin?
• Varmista, että otsikot ovat otsikoita. Lihavoitu kappale ei kelpaa otsikoksi, vaikka se näyttäisi samalta.
• Tarkista videot. Onko puheelle tekstitys, ja käynnistyykö video äänen kanssa itsestään? Automaattinen käynnistys kannattaa poistaa.
• Aja sivu ilmaisella tarkistustyökalulla. Automaattinen testi löytää tyypillisesti osan virheistä. Loput vaativat ihmisen, mutta lista on hyvä lähtökohta.

Mitä korjaaminen tyypillisesti vaatii

Korjaustyö jakautuu käytännössä kahteen luokkaan. Löydöt ovat useimmiten pieniä ja nopeita: värien vaihto, tekstikoon nosto, tekstivastineiden kirjoittaminen, linkkitekstien muotoilu, lomakkeen nimilaput ja kohdistuksen näkyväksi tekeminen. Nämä ovat muutaman tunnin työ, ja ne tehdään tuntityönä hintaan 70 €/h. Arvion saat etukäteen, kun sivusto on käyty läpi.

Toinen luokka on raskaampi. Jos sivusto on rakennettu vanhalle pohjalle, jossa valikko ei toimi näppäimistöllä, rakenne on tehty taulukoilla tai keskeinen sisältö on kuvina, yksittäisten kohtien korjaaminen käy nopeasti kalliimmaksi kuin sivuston rakentaminen uudelleen. Tämän rajan arviointiin on oma artikkelinsa: kotisivujen uusiminen.

Uusissa toteutuksissa tilanne on helpompi, koska perusasiat tulevat mukana valmiina: kontrastit on mitoitettu, otsikkorakenne on kunnossa, lomakkeissa on nimilaput ja sivusto toimii näppäimistöllä. Silloin saavutettavuus ei ole erillinen lisäkustannus vaan osa normaalia toteutusta. Lisää palvelusta sivulla kotisivut yritykselle ja hinnoittelusta artikkelissa mitä kotisivut maksavat.

Tarvitaanko saavutettavuusseloste?

Saavutettavuusseloste on sivustolla julkaistava kuvaus siitä, miten saavutettavuusvaatimukset täyttyvät, mitkä osat eivät niitä täytä ja miten käyttäjä voi antaa palautetta. Se on pakollinen niille toimijoille, jotka kuuluvat digipalvelulain piiriin. Muille se on vapaaehtoinen, mutta ei turha: seloste ja toimiva palautekanava kertovat asiakkaalle, että asia on huomioitu, ja ne ovat usein ensimmäinen kohta, jota julkiselta sektorilta tuleva ostaja katsoo.

Mistä kannattaa aloittaa

Kolme askelta riittää alkuun. Ensin selvitä oma asemasi: kuulutko digipalvelulain piiriin, myös sen verkkokauppoja koskevien velvoitteiden osalta. Toiseksi tee yllä oleva tarkistuslista ja kirjaa löydöt ylös. Lista on todennäköisesti lyhyempi kuin pelkäät. Kolmanneksi korjaa ensin ne kohdat, jotka estävät yhteydenoton: lomake, puhelinnumero ja navigointi. Loput voi tehdä rauhassa seuraavan päivityskierroksen yhteydessä.

Kannattaa myös muistaa, ettei saavutettavuus ole kertaprojekti. Jokainen uusi sivu, kuva ja lomake voi rikkoa sen, mikä oli kunnossa. Siksi asia kuuluu osaksi jatkuvaa kotisivujen ylläpitoa eikä erilliseksi kampanjaksi.