Saako netistä löydettyjä kuvia käyttää?
Kuvien tekijänoikeus, kuvapankkien lisenssit ja ihmiset kuvissa.
Lue artikkeli →Meistä-sivu on se kohta, jossa kävijä tarkistaa, keitä te olette ja voiko teihin luottaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä sivulle kannattaa kirjoittaa, miten henkilökuvat ja niiden luvat hoidetaan ja millainen rakenne toimii myös silloin, kun yrityksessä on vain yksi ihminen.
Lyhyt vastaus
Kerro meistä-sivulla, kuka työn tekee, mitä kokemusta hänellä on, missä yritys toimii ja miksi asiakkaan kannattaa valita juuri teidät. Lukija ei etsi yrityksen koko historiaa vaan vahvistusta sille, että yritys on todellinen ja osaa asiansa. Hyvä sivu on lyhyt ja konkreettinen, siinä on kuva oikeista ihmisistä ja sen lopussa kerrotaan, miten yhteyttä otetaan. Kuvan julkaisemisessa on huomioitava sekä kuvaajan oikeudet että kuvassa oleva ihminen.
Meistä-sivua ei lue yrittäjä itse eikä kilpailija, vaan ihminen, joka on jo kiinnostunut palvelustasi ja harkitsee yhteydenottoa. Hän on lukenut etusivun ja ehkä palvelusivun, ja nyt hän haluaa tietää, millaisen yrityksen kanssa hän olisi tekemisissä. Sivu on siis ostopäätöksen tukena, ei esittelyä esittelyn vuoksi.
Tästä seuraa sivun tärkein sääntö: jokaisen kappaleen pitää vastata johonkin, mitä lukija oikeasti miettii. Jos kappale kertoo vain sen, mistä yrittäjä on ylpeä, se jää lukematta. Jos se kertoo, miksi asiakas saa parempaa palvelua, se luetaan.
Useimmat meistä-sivun lukijat etsivät vastausta muutamaan samaan kysymykseen. Kun nämä ovat sivulla selvästi, muu on lisää.
”Miksi te” on näistä vaikein, koska vastaus on usein liian yleinen. Nopea, luotettava ja asiakaslähtöinen sopii jokaiseen yritykseen, joten se ei erota ketään. Parempi vastaus on tosiasia: teet vain kylpyhuoneita, vastaat tarjouspyyntöihin samana päivänä, sinulla on alan erikoisammattitutkinto tai olet tehnyt samaa työtä samalla paikkakunnalla parikymmentä vuotta. Tosiasian voi tarkistaa, ja juuri siksi siihen uskotaan.
Moni meistä-sivu alkaa perustamisvuodesta ja etenee vuosi kerrallaan. Lukijalle tämä on raskas tapa saada tietoa, koska hän joutuu itse päättelemään, mitä historia hänelle merkitsee.
Historia kiinnostaa silloin, kun se selittää jotain nykyisestä palvelusta. Kolmannen polven perheyritys kertoo pysyvyydestä, ja asiakas uskoo, että yritys on olemassa myös takuuaikana. Yrittäjä, joka siirtyi alalle omasta kokemuksestaan, kertoo samalla, miksi hän ymmärtää asiakkaan tilanteen. Vuosiluku ilman tällaista merkitystä on pelkkä vuosiluku.
Hyvä yritystarina mahtuu usein kolmeen tai neljään virkkeeseen: miksi yritys perustettiin, mitä se tekee nyt ja mitä se tarkoittaa asiakkaalle. Pidempi tarina voi olla paikallaan, jos tarina itsessään on osa tuotetta, esimerkiksi käsityöläisellä tai pientilalla. Silloinkin se kannattaa sijoittaa sivun loppuun, ei ensimmäiseksi.
Kuva oikeasta ihmisestä tekee meistä-sivusta uskottavamman kuin pelkkä teksti. Kuvapankin kuva ei tee samaa, koska siinä ei ole kukaan teistä. Kuvan ei tarvitse olla studiolaatua, mutta sen pitää olla tarkka, hyvin valaistu ja ajan tasalla.
Luvissa on kaksi eri asiaa: kuvaajan oikeudet ja kuvassa oleva ihminen. Jos tilaat kuvat kuvaajalta, kirjaa sopimukseen, että kuvia saa käyttää myös verkkosivuilla. Työntekijän kuvasta tietosuojavaltuutetun toimisto on vastannut työelämää koskevissa kysymyksissä: työnantaja voi julkaista työntekijän nimen, kuvan, ammattinimikkeen ja työyhteystiedot ilman suostumusta, jos julkaiseminen on asiallisesti perusteltua ja tarpeellista työnantajan toiminnan kannalta. Tarve pitää silti harkita, ja työntekijällä on oikeus tietää, mihin tarkoitukseen hänen tietojaan on verkossa.
Käytännössä kannattaa kertoa työntekijöille etukäteen, mitä sivulle tulee, ja poistaa kuva, kun ihminen lähtee yrityksestä. Asiakkaiden kuvista, kuvapankkien lisensseistä ja kuvaajan kanssa sopimisesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa saako netistä löydettyjä kuvia käyttää kotisivuilla.
Kun yrityksessä on yksi ihminen, meistä-sivu on käytännössä sivu sinusta. Se on etu eikä heikkous: asiakas tietää jo ennen yhteydenottoa, kuka työn tekee, eikä hänen tarvitse arvailla, kenet hän saa.
Ensimmäinen valinta on kirjoitusmuoto. Me-muoto saa pienen yrityksen näyttämään isommalta, mutta jos kuvassa on yksi ihminen ja puhelimeen vastaa sama ihminen, me-muoto tuntuu helposti teennäiseltä. Minä-muoto on rehellisempi ja usein lämpimämpi. Kolmas persoona, eli ”Matti on toiminut alalla vuodesta 2005”, sopii, jos sama teksti päätyy myös esitteeseen tai tarjoukseen. Valitse yksi ja pidä siitä kiinni koko sivustolla.
Yksinyrittäjän sivulla korostuvat asiat, joita isompi yritys ei tarvitse: mitä tapahtuu, jos olet lomalla tai sairaana, kenen kanssa teet yhteistyötä isommissa töissä ja miten nopeasti vastaat. Asiakas miettii näitä usein, vaikka ei kysy niitä ääneen. Laajemmin yhden hengen yrityksen sivuista kerrotaan artikkelissa kotisivut pienyritykselle.
Samat virheet toistuvat meistä-sivuilla toimialasta riippumatta.
Vanhentuneiden tietojen välttämiseen on helppo keino: kirjoita ”vuodesta 2005” eikä ”yli 20 vuotta”, niin teksti pysyy oikeana ilman päivitystä.
Alla oleva järjestys sopii useimmille pienille yrityksille. Osioita voi yhdistää, eikä jokaiselle tarvita omaa otsikkoa.
| Osio | Mitä siinä kerrotaan | Pituus |
|---|---|---|
| Avaus | Kuka olette ja kenelle teette työtä, yhdellä virkkeellä | 1–2 virkettä |
| Ihmiset | Nimi, rooli, kuva ja lyhyt kuvaus kokemuksesta | Muutama virke per henkilö |
| Miksi te | Yksi tai kaksi tarkistettavaa erottavaa tekijää | Lyhyt kappale |
| Tarina | Miksi yritys on olemassa ja mitä se tarkoittaa asiakkaalle | 3–4 virkettä |
| Sijainti | Missä toimitte ja millä alueella palvelette | 1–2 virkettä |
| Yhteydenotto | Puhelinnumero tai linkki yhteydenottoon | Painike tai rivi |
Jos sinulla on asiakaspalautteita tai referenssikohteita, niistä yksi tai kaksi sopii meistä-sivulle Miksi te -osion tueksi. Ne ovat vahvempi todiste kuin oma kuvaus, kunhan palautteen antaja on antanut luvan nimensä käyttöön. Muut kotisivujen perusasiat on koottu artikkeliin millaiset ovat hyvät yrityskotisivut.
Tekemiemme kotisivujen peruspaketissa on neljä sivua, ja tavallisesti yksi niistä kertoo yrityksestä. Kirjoitamme tekstit puolestasi, mutta tosiasiat tulevat sinulta: kuka työn tekee, mistä lähtien ja mikä teissä on toisin kuin muissa. Kuvat ovat parhaimmillaan omia, ja niiden luvat tarkistat sinä, koska vain sinä tiedät, kuka kuvan on ottanut ja kuka siinä on.
Kuka työn tekee, mitä kokemusta hänellä on, missä yritys toimii ja miksi asiakkaan kannattaa valita juuri teidät. Sivun lopussa kerrotaan, miten yhteyttä otetaan. Yrityksen historiaa kannattaa kertoa vain siltä osin kuin se selittää jotain nykyisestä palvelusta.
Pituudelle ei ole sääntöä. Useimmille pienille yrityksille riittää lyhyt sivu, jossa on avaus, ihmiset kuvineen, yksi tai kaksi erottavaa tekijää, lyhyt tarina ja yhteystieto. Pidempi teksti on paikallaan, jos tarina on itsessään osa tuotetta.
Kuva ei ole pakollinen, mutta se kannattaa. Kuva oikeasta ihmisestä kertoo kävijälle, että yritys on todellinen ja kuka työn tekee. Kuvapankin kuva ei aja samaa asiaa, koska siinä ei ole kukaan yrityksestä.
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan työnantaja voi julkaista työntekijän nimen, kuvan, ammattinimikkeen ja työyhteystiedot ilman suostumusta, jos se on asiallisesti perusteltua ja tarpeellista työnantajan toiminnan kannalta. Tarve pitää silti harkita, ja työntekijällä on oikeus tietää, mihin tarkoitukseen tietoja on verkossa, joten asiasta kannattaa kertoa etukäteen. Jos kuvan on ottanut joku muu kuin sinä, käytöstä sovitaan lisäksi kuvaajan kanssa.
Kumpikin käy, mutta minä-muoto on usein rehellisempi, kun kuvassa on yksi ihminen ja puhelimeen vastaa sama ihminen. Kolmas persoona sopii, jos samaa tekstiä käytetään myös tarjouksissa. Tärkeintä on valita yksi muoto ja pitää se samana koko sivustolla.
Kuvien tekijänoikeus, kuvapankkien lisenssit ja ihmiset kuvissa.
Lue artikkeli →Mitä yhden tai kahden hengen yritys oikeasti tarvitsee sivuiltaan.
Lue artikkeli →Tarkistuslista siitä, mikä tekee kotisivuista toimivat.
Lue artikkeli →