Tarvitseeko yrityksesi kotisivut ruotsiksi tai englanniksi?

Kenelle toinen kieli kannattaa

Kieliversion tarve ei synny siitä, että sivusto näyttäisi kansainvälisemmältä, vaan siitä, että joku etsii palveluasi toisella kielellä. Tavallisimmat tilanteet ovat nämä.

Kaksikielinen asiakaskunta

Pohjanmaan rannikolla, Uudellamaalla, Turunmaalla ja muilla alueilla, joilla ruotsia puhutaan paljon, moni asiakas hoitaa asiansa mieluiten ruotsiksi. Jos kilpailijallasi on ruotsinkielinen sivu ja sinulla ei, ruotsiksi hakeva asiakas löytää todennäköisesti kilpailijan. Alueen erityispiirteitä on käsitelty sivuilla kotisivut Vaasaan ja kotisivut Porvooseen.

Ulkomaiset asiakkaat ja matkailijat

Majoitus, ohjelmapalvelut, ravintolat ja vuokraamot palvelevat usein matkailijoita, jotka eivät lue suomea. Heille englanninkielinen sivu on usein ainoa tapa tarkistaa hinnat, aukioloajat ja varaustapa ennen matkaa. Sama koskee yritystä, joka myy tuotteita tai palveluja ulkomaille. Myös Suomessa asuvista moni ei puhu suomea äidinkielenään. Tilastokeskuksen mukaan äidinkieleltään vieraskielisiä oli vuoden 2025 lopussa 646 392 eli 11,4 % väestöstä. Kaikki heistä eivät lue englantia, mutta palvelualoilla englanninkielinen sivu madaltaa monen kynnystä ottaa yhteyttä.

Rekrytointi

Jos haet työntekijöitä myös ulkomailta tai Suomessa asuvista, jotka eivät puhu suomea, englanninkielinen sivu yrityksestä ja työstä auttaa hakijaa arvioimaan, kannattaako hakea. Tällöin sivun aiheena ei ole palvelu vaan työpaikka, ja siihen riittää yleensä yksi sivu.

Milloin kieliversio ei kannata

Kieliversio ei kannata, jos asiakkaasi asioivat käytännössä vain suomeksi. Silloin se on ylimääräistä tekstiä, jota kukaan ei lue mutta jota pitää ylläpitää.

Se ei kannata myöskään silloin, kun kukaan yrityksessä ei pysty vastaamaan kyseisellä kielellä. Englanninkielinen sivu lupaa kävijälle, että asiointi onnistuu englanniksi. Jos puhelimeen vastataan vain suomeksi, lupaus ei pidä, ja kävijä voi päätyä kilpailijalle.

Kolmas tilanne on keskeneräinen kieliversio, jossa valikko ja painikkeet on käännetty mutta itse sisältö on yhä suomeksi. Googlen ohjeen mukaan pelkkien vakiotekstien kääntäminen voi heikentää käyttökokemusta, jos sama sisältö näkyy hakutuloksissa moneen kertaan erikielisillä valikoilla. Siksi yksi kokonaan käännetty sivu toimii paremmin kuin useampi puoliksi käännetty.

Velvoittaako laki ruotsinkielisiin sivuihin?

Kielilaki ei velvoita tavallista yksityistä yritystä tekemään kotisivuja ruotsiksi. Kielilain 3 §:n mukaan lakia sovelletaan muun muassa tuomioistuimissa, valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien viranomaisissa sekä itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa. Yrityksiä laki koskee vain erikseen mainituissa tilanteissa. Valtion liikelaitosten ja sellaisten palvelua tuottavien yhtiöiden, joissa valtiolla tai kaksikielisellä hyvinvointialueella tai kunnalla on määräämisvalta, pitää palvella ja tiedottaa suomeksi ja ruotsiksi toiminnan edellyttämässä laajuudessa (24 §). Yksityiseen yritykseen sovelletaan viranomaista koskevia säännöksiä silloin, kun se hoitaa sille lailla tai lain nojalla annettua julkista hallintotehtävää (25 §). Lisäksi 34 § koskee myytäviä tuotteita. Jos tuotteeseen on lain mukaan merkittävä esimerkiksi tuoteseloste, käyttöohje tai varoitus, kaksikielisessä kunnassa myytävässä tuotteessa tekstin on oltava ainakin suomeksi ja ruotsiksi. Kotisivuista näissä pykälissä ei säädetä erikseen, joten tavallisella yrityksellä kieliversio on oma päätös, joka kannattaa tehdä asiakkaiden perusteella. Jos yrityksesi kuuluu johonkin edellä mainituista ryhmistä, tarkista velvoitteet tapauskohtaisesti.

Koko sivusto vai yksi esittelysivu

Kun tarve on olemassa, seuraava kysymys on laajuus. Pienyritykselle vaihtoehtoja on käytännössä kolme.

Yksi esittelysivu kertoo lyhyesti, mitä teet, missä, mitä se suunnilleen maksaa ja miten varaat tai otat yhteyttä. Sen tehtävä on saada kävijä ottamaan yhteyttä, ei kertoa kaikkea, mitä suomenkielisillä sivuilla kerrotaan. Aloittaminen yhdellä sivulla on usein järkevää, koska siitä näkee, tuleeko toisella kielellä yhteydenottoja, ennen kuin sivuja käännetään enempää. Samaa ajattelua on käsitelty artikkelissa yhden sivun kotisivut.

Käännös vai erikseen kirjoitettu teksti

Suora käännös pitää rakenteen ja sisällön samana, mikä helpottaa ylläpitoa. Suomenkielinen teksti on kuitenkin kirjoitettu suomalaiselle lukijalle, ja sen esimerkit, painotukset ja oletukset seuraavat käännöksessä mukana. Englanninkielinen matkailija kysyy usein eri asioita kuin suomenkielinen asiakas, ja ruotsinkielisellä alueella myös paikannimet ja alan sanat ovat omansa.

Matkailija haluaa tietää esimerkiksi, miten paikalle pääsee ilman autoa, voiko maksaa kortilla ja puhuuko henkilökunta englantia. Suomalaiselle samat asiat ovat itsestäänselvyyksiä. Siksi toisen kielen teksti kannattaa kirjoittaa samoista asioista mutta sen kielen lukijalle. Teksti voi olla suomenkielistä lyhyempi, kunhan siinä on kaikki, mitä lukija tarvitsee päätökseensä. Tekstien kirjoittamisesta yleisemmin kerrotaan artikkelissa kotisivujen tekstit.

Hakusanat ovat toinen syy kirjoittaa teksti erikseen. Asiakas hakee palvelua omalla kielellään ja omilla sanoillaan, eikä suoran käännöksen sana ole aina se, jota hän käyttää. Sanat kannattaa selvittää samalla tavalla kuin suomeksi, ja siihen sopii sama menetelmä kuin artikkelissa avainsanatutkimus.

Konekäännöksen riskit

Konekäännös tuottaa nopeasti ymmärrettävää tekstiä, ja moni lukija voi kääntää sivun selaimellaan itsekin. Julkaistuna yrityksen omana tekstinä se on kuitenkin riski. Alan termit, tuotteiden ja palveluiden nimet sekä puhuttelutapa menevät helposti pieleen, ja äidinkielinen lukija huomaa sen ensimmäisestä kappaleesta.

Googlen roskapostikäytännöissä kielletään esimerkkinä sivujen massatuotanto muualta kerätystä sisällöstä automaattisilla muunnoksilla, kuten kääntämällä, kun sivuista on käyttäjälle vain vähän hyötyä. Oman sivuston muutaman sivun käännös ei ole tällaista massatuotantoa, mutta sama periaate pätee siihenkin, eli sivun pitää olla lukijalle hyödyllinen. Jos käytät konekäännöstä pohjana, pyydä tarkistajaksi joku, joka osaa kieltä hyvin ja tuntee alasi sanaston.

Miten kieliversio näkyy Googlessa

Jotta Google voi näyttää oikean kieliversion oikealle hakijalle, kummallakin versiolla pitää olla oma osoite. Googlen ohje suosittelee erillisiä osoitteita jokaiselle kieliversiolle sen sijaan, että sivun kieli vaihtuisi evästeen tai selaimen asetusten mukaan samassa osoitteessa. Tavallinen ratkaisu on alikansio, esimerkiksi yritys.fi/sv/ ruotsinkielisille ja yritys.fi/en/ englanninkielisille sivuille. Ohjeessa vaihtoehtoina mainitaan myös aliverkkotunnus ja maakohtainen verkkotunnus, mutta kieliversio ei tarvitse omaa verkkotunnusta.

Toinen osa on kertoa Googlelle, mitkä sivut ovat toistensa kieliversioita. Siihen käytetään hreflang-merkintää, joka on sivun koodiin lisättävä tieto, esimerkiksi ”tämän sivun ruotsinkielinen versio on tässä osoitteessa”. Googlen ohjeen mukaan jokaisen kieliversion pitää mainita itsensä ja kaikki muut versiot, ja jos kaksi sivua ei viittaa toisiinsa, merkinnät jätetään huomiotta. Sama ohje kertoo, ettei Google päättele sivun kieltä tästä merkinnästä vaan itse tekstistä. Siksi ruotsinkielisellä sivulla pitää olla ruotsinkielinen teksti, myös otsikoissa ja kuvauksissa.

Kolmas osa on kävijää varten. Google neuvoo välttämään automaattista ohjausta kieliversiosta toiseen ja suosittelee sen sijaan linkkejä muihin kieliversioihin, jotta kävijä voi valita kielen itse. Käytännössä tämä on kielenvaihtaja sivun yläosassa, ja sen kannattaa viedä saman sivun toiseen kieliversioon eikä toisen kielen etusivulle.

Lomake, vastaukset ja ylläpito

Kieliversion työ ei lopu julkaisuun. Toisella kielellä pitää toimia koko polku hakutuloksesta vastaukseen asti.

• Lomake. Kenttien nimet, virheilmoitukset, kiitossivu ja automaattinen vahvistusviesti ovat samalla kielellä kuin sivu. Lomakkeen hyvistä käytännöistä kerrotaan artikkelissa yhteydenottolomake.
• Vastaukset. Toisen kielen yhteydenotto pitää pystyä hoitamaan samalla kielellä myös puhelimessa, ja vastausaika kannattaa pitää samana kuin suomenkielisissä viesteissä.
• Muut tekstit. Tietosuojaseloste, evästeilmoitus, aukioloajat ja hinnasto kannattaa tehdä myös toiselle kielelle, koska kävijä lukee niitä ennen kuin jättää tietonsa tai antaa suostumuksen.
• Päivitykset. Jokainen hinnanmuutos, uusi palvelu ja poikkeusaukiolo tehdään molemmille kielille. Jos toinen kieli jää jälkeen, kävijä näkee vanhaa tietoa.

Ylläpidon työ on helppo aliarvioida. Kun jokainen muutos tehdään kahdesti, toisen kielen sivut kannattaa pitää niin suppeina, että päivittäminen pysyy kohtuullisena. Jos esimerkiksi kampanjat vaihtuvat kuukausittain, toisen kielen sivulle voi kirjoittaa, että ajankohtaiset tarjoukset kerrotaan puhelimessa tai sähköpostilla.

Näin me teemme sen

Teemme kotisivuja myös ruotsiksi ja englanniksi. Peruspaketti on neljä sivua 350 € (alv 0 %), ja toinen kieliversio hinnoitellaan tarjouksesta sen mukaan, montako sivua toiselle kielelle tehdään. Kerro tarjouspyynnössä, mitkä sivut tarvitset toisella kielellä ja onko toisen kielen teksti jo valmiina. Peruspaketin sisältö ja ylläpidon hinnat ovat sivulla kotisivut ja ylläpito.

Kieliversiot toteutetaan Googlen ohjeiden mukaisesti. Jos sivuja päivitetään usein kahdella kielellä, katso myös ylläpidon päivityspaketti, johon sisältyy 30 minuuttia muutostyötä kuukaudessa.